Maailman diabetespäivä 14.11. Katse jalkoihin!
Maailman diabetespäivää vietetään 145 maassa ja päivä on insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivä. Tänä vuonna teemana on diabeetikoiden jalat. Paikkakuntien välillä on suuria eroja, kuinka paljon diabeetikoiden jalkoihin kiinnitetään huomiota ja millaisia palveluita on tarjolla. Usein ennaltaehkäisevä näkökulma unohtuu jalkojenhoidossa ja esimerkiksi palveluseteleitä jalkahoitoon saa vasta sitten, kun jaloissa on jo ongelmia. Diabetes voi aiheuttaa jalkoihin monenlaisia muutoksia ja ongelmia. Useimmille tulee ensimmäisenä mieleen tuntomuutokset ja amputaatiot, mutta jaloissa voi tapahtua paljon muutakin. Pitkään jatkunut huono hoitotasapaino aiheuttaa muutoksia jalan verisuonissa, jänteissä, sidekudoksissa, ihossa ja lihaksissa. Tupakointi, verenpaine, häiriöt rasva-aineenvaihdunnassa ja epäterveelliset elämäntavat lisäävät riskiä ongelmien syntymiselle.
Korkealla oleva verensokeri aiheuttaa sokerin kerääntymisen verisuonien seinämiin ja muihin kudoksiin. Pienet verisuonet kuljettavat ravintoaineita hermoille ja lihaksille. Jos pienet verisuonet tuhoutuvat sokeroitumisen myötä vaikuttaa se hermoston toimintaan. Vaurioitunut hermosto ei pysty antamaan käskyjä lihaksille ja jalkaterän lihakset alkavat pikku hiljaa surkastua ja kadota.
Diabeetikoilta pitäisi vuosittain tutkia jalkojen tunto sekä arvioida jalkaterien yleinen kunto. Riskijaloille tutkimus ja arviointi tulisi tehdä useammin. Jos olet diabeetikko, etkä tiedä jalkojesi riskiluokista, pyydä seuraavalla lääkärin tai hoitajan vastaanotolla tekemään luokitus. Luokitus on hyvä tietää, jotta voidaan kartoittaa mahdollisuus palvelusetelien saatiin tai mihin asioihin on syytä kiinnittää huomiota omissa jaloissa.
Alkavia tuntopuutoksia ei välttämättä itse huomaa ja jalkojen tunto voikin olla vähentynyt puoleen normaalista ennenkuin itse huomaa mitään poikkeavaa jaloissaan. Yleisesti puhutaan neuropatiasta, mutta se voidaan jakaa sensoriseen-, motoriseen- ja autonomiseen neuropatiaan sekä neuropatiaan liittyvään Charcot'n jalkaan. Kun puhutaan polyneuropatiasta tarkoitetaan sillä sensorisen-, motorisen- ja autonomisen neuropatian aiheuttamia muutoksia.
- Sensorinen neuropatia aiheuttaa jalkoihin tuntohäiriöitä. Tuntomuutokset voivat näkyä kipuina, tuntopuutoksina, yliherkkyytenä, pistelynä, vaikeutena erottaa lämpötilan vaihtelua ja tasapaino ongelmina. Tasapainoa haetaan jalkoja kipristämällä, jolloin varpaiden päihin tulee känsiä ja kovettumia.
- Motorinen neuropatia surkastuttaa jalkojen lihaksia ja jänteet kiristyvät. Tämä näkyy jaloissa esim. sisäkaaren korostumisena ja päkiän levenemisenä. Asentovirheet aiheuttavat jalan epätasaisen kuormittumisen. Tämä lisää känsien sekä kovettumien syntymistä ja haavariskiä painepiikeissä.
- Autonominen neuropatia vähentää ihon hikoilua, joka näkyy ihon kuivuutena ja halkeiluna. Valtimo-laskimo oikovirtauksen lisääntymisen vuoksi veri kulkee suurissa suonissa eikä pienissä verisuonissa. Jalka voi tuntua lämpimältä, mutta ääreisosien verenkierto on heikentynyt. Valtimo-laskimo oikovirtaus nostaa valtimopainetta ja lisää turvotusta jaloissa.
- Charcot'n jalka tarvitsee syntyäkseen aina taustalleen neuropatian. Laukaisevana tekijänä voi olla esim nilkan nyrjähdys tai voimakas infektio. Charcot'n jalka aiheuttaa nivelten ja luiden paikallisen luhistumisen ja hoitona siinä on jalan kipsaaminen. Oireet ovat kuumotus, punoitus, turvotus ja luiden luhistumisen voi paikasta riippuen myös nähdä. Kipua ei välttämättä esiinny tuntopuutoksien vuoksia. Charcot'n jalalla ei saa kävellä vaan pitää hakeutua heti hoitoon.
Hoitolassani voin tutkia tuntopuutoksia monofilamentillä, mutta virallisen riskiluokituksen tekee diabeteksen hoidosta vastaava oma hoitotaho.